Yhteinen ajatuksemme

Perinnekilta perustettiin vuonna 1993 vaalimaan Viipurissa ja sen ympäryskunnissa 1918-1944 toimineiden suojeluskuntien ja suojeluskuntapiirin sekä Lotta Svärd-osastojen muistoa sekä edistämään tuntemusta niiden toiminnasta vahvistaen avointa, oikeaa ja rehellistä historiankirjoitusta.

Tarkoituksemme tässä ajassa on koota yhteen laajemminkin suomalaisesta suojeluskuntahistoriasta vakavasti kiinnostuneet henkilöt sekä ylläpitää yhteistyötä perinnekentällä toimivien arvostettujen isänmaallisten ja maanpuolustushenkisten yhteisöjen kanssa.

Kansallinen perintömme

Perinnekilta järjestää esitelmätilaisuuksia sekä tutustumismatkoja, kokoaa aineistoja ja julkaisee artikkeleita Viipurin Suojeluskuntapiirin historialliseen aikalaistoimintaan sekä myös yleisemmin Suomen tasavallan vapauttamiseen ja maamme itsenäisyyden säilymiseen vaikuttaneiden henkilöiden ja tahojen muistoon liittyen, näin kunnioittaen vuoden 1918 vapaussodan sekä sotien 1939-1945 veteraanisukupolvien uhrausta.

Perinnekillan toiminta on valtakunnallista ja siitä voit lukea lisää näiltä sivuilta. Viipurin Suojeluskuntapiirin perinnekillan jäseneksi voi hakeutua täysi-ikäinen Suomen kansalainen, joka jakaa sen säännöissä sanotut arvot ja jonka jäsenyyden perinnekillan hallitus hyväksyy.  Suomalaisuus on jäsenyyden edellytys, karjalainen tai jopa viipurilainen sukutausta on siihen kaunis lisä mutta ei välttämättömyys.

Suojeluskuntapiirin lippu

Viipurin Suojeluskuntapiirin punamustan lipun suunnitteli Aarno Karimo. Se piirrettiin kankaalle Signe Stenbergin käsityöliikkeessä Viipurissa ja ompelutyön suoritti piiripäällikön sisar, piiriesikunnan kanslisti neiti Anne Hasselqvist. Lippu vihittiin 16.5.1922 Helsingissä Senaatintorilla pidetyssä paraatissa. Lipun naulaus suoritettiin Helsingin yliopiston voimistelulaitoksen salissa, missä paraatiin osallistuneet piirin miehet majailivat. Ensimmäisen naulan löi Suojeluskuntain Ylipäällikkö kenraali Lauri Malmberg. Lipunkantajana paraatissa oli Viipurin suojeluskunnan jäsen, pankinjohtaja Iivari Alopaeus.

Mustapohjaisessa lipussa on kuvattuna Viipurin linna ja Karjalan vaakunan käsivarret miekkoineen. Linnan alapuolella oleva kultainen avain symbolisoi Viipurin Suojeluskuntapiirin merkitystä Suomen lukkona. Vapaussodan velvoittavana muistona on valkoisissa nelikulmioissa Karjalan rintaman tärkeimpien taistelupaikkojen nimet: Ahvola, Rautu, Joutseno, Viipuri ja vuosiluku 1918. Viipurin Suojeluskuntapiirin lippu oli ensimmäinen piirin lippu maassa.

Kuvan kirjailtuja, kaksipuolisia pöytälippuja valmistettiin pieni erä perinnekillan 20-vuotisjuhlassa luovutettavaksi vuonna 2013.

Taustakuva: Viipurin Suojeluskuntapiirin esikuntarakennus, 1936, kuvaaja K. W. Miettinen, Museovirasto